Vuosisaarella.fi

Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Marraskuu

Kahdeksas kuukausi saarella

Marraskuun pimeä puoli.
Rauhaton meri illan sinessä.
Aurinko pilkisti sateen lomasta myrskypäivän lopuksi.

Marraskuu saapui rytinällä. Heti kuun alussa tuuli nostatti korkeat aallot ja tuulenpuuskat irroittivat oksia. Lehdet olivatkin varisseet maahan jo aiemmin. Ruska tuli myöhään ja kesti vain muutamia viikkoja. Hetkeä aiemmin vihreänä loistanut leväkin oli jo poissa.

Taukoamaton myräkkä riepotteli saarta. Aalto toisensa jälkeen paiskautui vasten saaren rantoja. Merenpinnan noustessa tekemäni laiturin jatkopala kohtasi voittajansa. Ankkuriksi kasaamieni kivien paino oli riittämätön ja meri liikutti rakennelmani vaivattomasti metrien päähän.

Loppupäivän aurinko sävytti usvaisan hetken.
Kaislat sumussa.
Joutsenpoikue.
Rannan kierot puut ja usvaa merellä.
Usvaa ja kangastuksia.

Myräkän rauhoittuessa saaren valtasi hetkeksi tyyneys ja utuisuus. Kuulas usva leijaili meren pinnalla eristäen saaren omaksi planeetakseen. Joutsenperhe lipui hitaasti rantaa pitkin ja jäi viereeni syömään merilevää.

Marraskuulle tunnuksenomaisena näyttäytyi kirkkaiden päivien auringonlaskujen jälkeinen keltainen hehku taivaalla. Yhtenä päivänä aurinko nousi kahdeksalta ja laski neljältä, tehden perinteisen 8 tunnin työpäivän. Tunsin kiitollisuutta, kun saan viettää niin paljon aikaa ulkona myös valoisalla.

Auringonlaskun värit säväyttivät, vaikka kasvillisuus muistuttikin kesän kaukaisuudesta.
Keltainen saniainen.
Puukiipijä.
Joutsenet kaislikossa.
Aalto lyö rantakiviin auringonlaskun jälkeisissä sävyissä.

Tyyneyden jälkeen oli tiedossa taas myrskyä. Tällä kertaa vedenkorkeus nousi ennätyslukemiin ja se olikin marraskuussa korkeimmillaan 85 cm yli normaalin. Tuuli puhalsi yli 20 metriä sekunnissa ja piiskasi sadepisaroita vasten kasvojani. Päiviä kestäneen harmauden lopuksi aurinko pilkotti pilvien välistä valaisten aaltojen harjat ja vesisateen kullankeltaisiksi.

Soutuveneen säilytyksen ja tyhjennyksen suhteen oli oltava tarkkana. Muutaman kerran jouduin kahlaamaan laiturille jäätävän meren läpi. Eräänä kertana kohtasin hämmentävän näyn. Merestä pilkottivat merimetson siipien kärjet. Se oli ilmeisesti jäätynyt hengiltä yön aikana ja äkillisesti noussut merenpinta hautasi sen. Yritin katsella tarkemmin, mutta aaltoileva meri ja sade rajoittivat näkyvyyttä pinnan alle. Kun sateen lakattua palasin paikalle, oli merimetso jo hävinnyt.

Meren kuohuntaa.
Lähestyvä aalto.
Pitkäkestoinen kova tuuli nostatti meriveden korkealle ja vaikeutti laiturille pääsyä.
Kohonnut merenpinta ylsi puihin asti.
Takiaiset rivissä.
(Oletetusti) Merimetson siivet pilkistävät merestä.
Sateen tanssia pilkkopimeällä.

Loppukuusta sain nauttia muutamista raikkaista pakkasaamuista ja kuulaista auringonlaskuista. Aamuisin laituri oli kuuran peitossa, jääkiteet kimmelsivät maassa ja lehdet murenivat rouskuen jalkojeni alla. Kuun viimeisenä päivänä saapui ensilumi, joka kuitenkin suli päivän mittaan.

Kohmeiset lehdet.
Männyn neulaset.
Metallinenhohtoinen auringonlasku.
Kaislojen varjot.
Tähti.
Iltapäivän sininen hetki.
Ilta kääntyy yöksi.



Pasi Markkanen
pmmarkkanen@gmail.com


Tue toimintaani seuraamalla Facebookissa:

Vuosi saarella - asun vuoden saarella ja kuvaan vuodenaikojen vaihtelua



Tilaa Vuosi saarella postikortteja ja tauluja! Kysy lisää pmmarkkanen@gmail.com.


Voit myös tukea toimintaani kahvikupin hinnalla Patreonissa.



Lue kuukauden kuvasarjat tästä:
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu


Katso vuodenaikavideot YouTubessa



Jaa sivu:

WhatsApp